Sukutilat webissä

Sarka_kesäkohde

Nimitys ”sukutilat webissä” on pohjimmiltaan harhaanjohtava, sillä tällä sivustolla esitetty tietokanta ei ole oikeastaan missään tekemisissä varsinaisten sukutilojen kanssa. Termi ”sukutila” liittyy kiinteästi Maatalousseurojen Keskusliiton (nyk. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton) vuodesta 1931 jakamiin sukutilakunniakirjoihin ja –viireihin. Sukutilakunniakirjan myöntämiskriteerinä oli tilan säilyminen myöntämishetkellä vähintään 200 vuotta saman suvun omistuksessa.

Tässä esitetty tietokanta on koottu pääasiassa yhdestä kirjasarjasta: Suomen maatilat 1-5, Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tämä teos julkaistiin vuosina 1931–33 ja se on enemmänkin maatilamatrikkeli, johon pääsemiseksi tiloille asetettiin tietty peltopinta-alan vähimmäisvaatimus: tilalla piti olla peltoa vähintään 25 ha. Tilan omistussuhteilla tai niiden sukuun sitoutumisella ei tässä valinnassa ollut mitään vaatimuksia. Jos tällainen tila oli sukutila, niin sukutilaksi pitäisi luokitella jokainen yksityisomistuksessa oleva maatila.

Suomen maatilat 1–5 -teoksessa julkaistu tieto on aikanaan syntynyt, kun Suomessa toteutettiin toinen varsinainen maataloustiedustelu osana maamme maataloustilaston luomista. Tiedot kerättiin vuosina 1929–30 ja ne jalostettiin mm suoritetuin lisätutkimuksin ja haastatteluin julkaistavaan muotoon 1930-luvun alussa. Tiloista jätettiin julkaisun ulkopuolelle papiston virkatalot, jonkin verran rappiotiloiksi laskettavia tiloja sekä tiloja, joiden omistajat eivät halunneet viljelyksestään tietoja kirjaan. Tietokanta on muodostettu digitoimalla mainittu teossarja, ja siirtämällä sähköiseen muotoon saatettu teksti ja kuvat verkkoon selailijoiden käytettäväksi.

Tämän lisäksi tietokantaan on liitetty kahden osan tietoja Suuresta maatilakirjasta, joka on vastaava 8-osainen teossarja vuosilta 1963–67. Tässä kirjasarjassa mukaan pääsevien tilojen kriteerit olivat edellistä keveämmät: matrikkeliin pääsi mukaan jos tilan viljelty peltoala oli vähintään 10 ha tai pellon ja metsän kokonaisala vähintään 50 ha.

Tietokantaa käytettäessä pitää ottaa huomioon, ettei sitä voi käyttää systemaattisen maataloushistorian tutkimuksen lähteenä oikeastaan ollenkaan. Kirjaan päässeet maatilat edustavat maatilojemme eliittiä, ja niistäkin monet julkaistut tiedot on usein esitetty vain siinä tapauksessa, että olot tai tuotanto tilalla ovat jotenkin yleisestä poikkeavia ja esimerkillisiä. Jos maatilan kohdalla mainitaan esimerkiksi karjan keskimääräinen vuotuinen lypsy, se tehdään vain jos lypsy juuri tällä tilalla on selvästi enemmän kuin alueella yleensä. Samoin maininnat karjan roduista, sadoista ja muista yksityiskohdista kuvaavat enemmän poikkeavuutta kuin tavallista elämänmenoa.

Viljelmäkohtaisina tietoina niillä toki on suuri merkitys dokumenttina menneiltä ajoilta, ja sellaisina ne puolustavat hyvinkin paikkaansa julkaistuina. Ne antavat tietoa yksittäisen tilan elämästä vuosikymmeniä sitten ja syventävät nykypolven ymmärrystä menneestä.