Köyhät ja maattomat avautuu 27.2.2026

Kuvan viisilapsinen perhe hirsirakennuksen edustalla 1910-luvulla päätyi näyttelyn kuvitukseenkin. Kuva: Samuli Paulaharju, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma.

Uusi näyttely kertoo unohdetun väestönosan tarinan

Suomen maatalousmuseo Sarassa avautuu perjantaina 27.2.2026 uusi vaihtuva näyttely Köyhät ja maattomat. Kyseessä on ensimmäinen erityisesti maalaisköyhälistöä käsittelevä näyttely, joka on toteutettu kahden valtakunnallisen vastuumuseon,  Suomen maatalousmuseo Saran ja Työväenmuseo Werstaan, välisenä yhteistyönä.

Köyhät ja maattomat
Näyttely kertoo entisajan maaseudun kaikkein heikoimmassa asemassa olleiden, ilman omaa maata ja usein ilman pysyvää toimeentuloa tai edes omaa asuntoa eläneiden, maalaisköyhälistöön kuuluneiden ihmisten tarinan. 
”Näyttely on historiallisesti ja kansallisesti merkittävä, sillä säätyläisten, tilallisten ja torpparien historiaa käsitellään ja muistellaan, mutta kaikkein heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olleet maaseudun asukkaat saavat harvoin tällaista huomiota”, kertoo Saran museonjohtaja FT Lauri Viinikkala.

Näyttelyn aihepiiri koskettaa koko Suomen aluetta. Viime vuosisadan vaihteessa enemmistö suomalaisista kuului maalaisköyhälistöön, joten heidän jälkeläisiään löytyy liki joka suvusta. Maalaisköyhälistöön kuuluivat esimerkiksi tupien nurkissa ja saunoissa majailleet ja talosta taloon työn perässä siirtyneet loiset, kylien laitamilla mökeissään asuneet mäkitupalaiset ja itselliset, ruokapalkalla taloissa työskennelleet muonamiehet sekä kyläläisten elätteinä kiertäneet tai kerjuulla kulkeneet vaivaiset. Joukossa oli niin yksineläjiä, orpoja kuin monilapsisia perheitäkin.

”Maaseudun vähäväkisiä ei enää muisteta”, harmittelee Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, FT Kalle Kallio. ”Maalaisköyhälistöstä on tänä päivänä tullut unohdettu kansanryhmä, vaikka vain muutaman sukupolven takaa miltei jokaiselta suomalaiselta löytyisi maattomia ja todella köyhiä esivanhempia. Modernisaatio, talouskasvu ja muuttoliike antoivat meille jälkipolville paljon paremmat lähtökohdat, mutta meidän pitäisi silti tuntea myös juuremme”, Kallio pohtii muuttunutta yhteiskuntaa.

Monipuolisia kerrontatapoja yhdistelevä kokonaisuus
Näyttely kutsuu tutustumaan maalaisköyhälistön arkeen ja historiaan paitsi esineiden ja runsaan valokuva-aineiston kautta, myös tutkien ja kokeillen. Näyttelyssä voi arpoa, mihin väestönosaan olisi itse kuulunut viime vuosisadan vaihteen maaseudulla. Köyhän elämän arkeen ja haasteisiin voi eläytyä muistitietoon pohjautuvien kuunnelmien kautta. Kurkistusluukkujen kautta voi tutkia, miten ympäröivä yhteiskunta vaikutti maata omistamattoman ihmisen mahdollisuuksiin parantaa olosuhteitaan.
”1800-luvun alkupuolella yhteiskunta käytännössä kahlitsi ihmiset synnyinsijoilleen ja siihen asemaan, johon sattui syntymään. Harvalla oli todellista mahdollisuutta ryhtyä oman onnensa sepäksi. Silti monia vähävaraisia pidettiin syypäinä omaan ahdinkoonsa”, pohtii näyttelyn tuotannosta vastannut amanuenssi Riikka Soininen.

Maakuoppa-asumus pysäyttää
Näyttelyn ”vetonaulana” voi pitää maakuoppa-asumuksen interiööriä, jonka sisälle yleisö voi astua ja istahtaa kokeilemaan, miltä olkipatja tuntuu. Osittain maan alle rakennetut asumukset olivat eräs köyhän väen asumisratkaisuista. Niitä kaivettiin kodeiksi tiettävästi vielä sotien jälkeisessä asuntopulassakin.
”Maakuoppa-asumuksissa saattoi elää niin yksinäisisiä vanhuksia, kuin monilapsisia perheitäkin. Kontrasti nykypäivän asumisstandardeihin on pysäyttävä”, kertoo maakuoppa-interiöörin suunnitellut Soininen. Interiöörin toteutti Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat osana lavasterakentamisen opintoja.

Tämä näyttely on rahoitettu eduskunnan joululahjarahoilla ja se on tehty kiertonäyttelymuotoon. Näyttely on ensimmäisen kerran nähtävillä Suomen maatalousmuseo Sarassa 2026, josta se siirtyy Tampereelle Työväenmuseo Werstaalle 2027.

Köyhät ja maattomat – 27.2.2026–10.1.2027
Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Loimaa

Lisätietoja näyttelystä: