|
Päreiden tekoa Loimaan Krekilän myllyllä kuvattiin keväällä 2004. Kuvauksesta ja materiaalin editoinnista vastasivat Turun ammattikorkeakoulun Loimaan yksiön multimediatuotannon opettajat ja opiskelijat.
Videot avautuvat kunkin kohdan pikkukuvaa klikkaamalla. Katsominen edellyttää vähintään 256 kilotavun laajakaistayhteyttä ja Windows Media Playerin versiota 7 tai uudempaa.
|
|
Krekilän myllyn katto oli viimeksi uusittu 1980-luvulla. Katto oli alkanut vuotaa, mistä syystä kyläläiset päättivät uusia sen talkoilla. |
|
|
Päreiden tekoa varten oli helmikuussa kaadettu kuusitukkeja. Myös mäntyä ja haapaa käytetään pärepuina. Puun käyttökelpoisin osa on tyvestä ensimmäisiin tuoreisiin oksiin asti. Tukit eivät saa olla oksaisia, jotta päreisiin ei synny reikiä oksankohtiin. |
|
|
Tukit oli ennen talkoita siirretty valmiiksi pinoon päreentekopaikalla. Tukkien pudottaminen kuorittavaksi on vaarallista puuhaa. |
|
|
Päreet tehdään yleensä touko-kesäkuulla eli silloin, kun kuori lähtee irti. Tukin kuori poistetaan petkeleellä tai kuorimaraudalla. Haittaavat oksantyngät tasoitetaan kirveellä. |
|
|
Tukit katkotaan moottorisahalla päreen mittaisiksi (n. 40 cm) pölkyiksi juuri ennen päreiden tekoa. Tukin pää yleensä poistetaan, sillä siinä on usein vaurioita tai halkeamia, jotka tekisivät päämmäisestä pölkystä tehdyistä päreistä viallisia. |
|
|
Pärehöylä saa käyttövoimansa traktorin voimanulosotosta. |
|
|
Päreiden teko on usein talkootyötä. Työt on jaettu siten, että päreitä syntyy koko ajan eli höylä on sammuksissa vain ruokailujen ajan. |
|
|
Pärehöylä on teroitettava hiomalla. Terä kuluu usein enemmän keskeltä, sillä pölkkyä syötetään helposti enimmäkseen terän keskikohdalla. Vettä käytetään apuna teroituksessa. |
|
|
Päreen leveys vaikuttaa pärekaton tekoon. Päreen ihanteellinen leveys on n. 7-15 cm. Pölkyn koko määrittää, ajetaanko se päreiksi neljältä vai kolmelta syrjältä. Yhdestä kiintokuutiometristä puuta saadaan noin 30 neliömetriä kattoa. |
|
|
Päreiden höyläys on tarkan tekijän työtä. Puun syöttö aloitetaan siten, että ensimmäinen lastu otetaan vain puun takapäästä. Näin varsinaiset päreet höylätään puun syihin nähden hieman viistoon. |
|
|
Syntyvien päreiden vastaanottaja latoo päreet samansuuntaisesti nippuihin, jotka sidotaan rautalangalla. Nipuissa päreen suunta voidaan merkitä siten, että katolla on helpompi asettaa päreet oikeinpäin.Höylätessä päre tulee kaarevaksi, se on kuin jousi, mistä syystä katolla päre asettuu tiiviisti edelliseen päreeseen kiinni. Valmiit päreniput asetetaan niin, että päreet voivat kuivua. |
|
